Stressi

Stressi on reitti epäonnistumiseen – Näin poistat stressiä kehostasi ja koet elämäniloa, energisyyttä ja menestystä

 

waiting-410328_1920

Näin stressi näyttäytyy kehossasi

Stressi ilmenee kehossamme fyysisinä muutoksina, reaktiota kutsutaan taistele tai pakene -reaktioksi. Sen tehtävä on varmistaa, että selviytyisimme hengissä henkeä uhkaavassa tilanteessa. Kun koemme stressiä, fyysiset muutokset tapahtuvat kehossamme automaattisesti. Tuolloin kehon resurssit järjestäytyvät siten, että vaaralliseksi katsotusta tilanteesta selviytyminen olisi mahdollista joko taistelemalla tai pakenemalla.

Kun keho siirtyy stressitilaan, elimistöömme erittyy esimerkiksi adrenaliinia, glukoosia ja happea, jotka saavat verenkierron vilkastumaan. Stressitilan aikana hengissä selviytymisen kannalta epäolennaiset kehon toiminnot heikkenevät. Esimerkiksi immuunipuolustus ja ruuansulatus toimivat normaalisti vasta, kun stressireaktio ei enää ole käynnissä. Voit lukea tehokkaasta stressin itsehoitomenetelmästä tältä sivulta.

Stressi on siis tarpeellinen ja terveellinen ilmiö silloin kun se saa kehon reagoimaan vaaralliseksi tulkittuun tilanteeseen ja kun se kytkeytyy pois heti tilanteen mentyä ohi sallien kehon levätä ja uusiutua. Jos keho pysyy kroonisesti stressitilassa, se alkaa oireilla.

Tässä selkeä video siitä, mitä kehossa tapahtuu stressitilassa:

 

Miksi stressi saa epäonnistumaan?

Koska pitkään jatkuessaan stressi kuluttaa kehoamme, se altistaa ajan mittaan myös monille sairauksille. Monien lääkäreiden ja tutkijoiden mukaan jopa 95 % sairauksista johtuu stressistä. Tämän lisäksi stressi aiheuttaa monia muita ongelmia.

  1. Stressi tekee meistä tyhmempiä – Taistele tai pakene -reaktio ohjaa veren pois korkeamman älyn keskuksista ja estää sen, mitä tarvitsisimme menestyäksemme: luovuuden, ongelmaratkaisukyvyn.
  2. Stressi uuvuttaa – Stressireaktion alussa kortisolista johtuvan energiaryöpyn jälkeen saamme yliannostuksen adrenaliinia ja energiatasomme laskee nopeasti. Tämä johtuu siitä, että kehoamme ei ole tarkoitettu olemaan stressitilassa pitkään ja jatkuvasti.
  3. Stressi saa suhtautumaan kaikkeen kielteisesti – ”En pysty siihen. Ei tästä tule mitään. En ole riittävän lahjakas.” Pidämme tällaisia ajatuksia totuutena, mutta todellisuudessa äänessä on stressi. Kun poistamme stressin, tällaiset vääristyneet ajatusmallit, tunteet ja uskomukset muuttuvat myönteisiksi.

On hyvä huomioida, että pitkittyneeseen stressiin voi helposti turtua. Tuolloin stressitason ei huomata olevan korkealla jatkuvasti, vuodesta toiseen. Kuvaava esimerkki tästä on psykologian ja luonnonlääketieteen tohtori Alexander Loyd tutkimukset stressin itsehoitomenetelmän vaikutuksista suurella joukolla ihmisiä. Tutkimukseen osallistuneista ihmisistä noin puolet kokivat, että heillä ei ole stressiä, mutta lääketieteessä yleisesti käytetyn sydämen sykevälivaihtelumittauksen mukaan heistä noin 90 prosentilla oli vakava stressitila kehossaan.

Stressin ilmenemisestä voit lukea lisää Työterveyslaitoksen sivuilta.

 

Stressi ei yleensä johdu siitä, mistä useimmat luulevat sen johtuvan

Olemme tottuneet ajattelemaan, että stressin syy on ulkoiset olosuhteemme. Syy voidaan nähdä vaikkapa rahatilanteessa, ihmissuhdeongelmissa tai työssä. Tutkimusten mukaan stressi ei kuitenkaan johdu yleensä ulkoisista olosuhteistamme.

Lazarus ja Folkman ovat tutkineet työssä ilmenevää stressiä. Heidän mukaansa eri ihmiset kohtaavat työhön liittyvät uhkat ja mahdollisuudet eri tavoin: tietyt työn tai työyhteisön piirteet voivat aiheuttaa jollekin stressireaktion, kun toiset taas eivät rasitu niistä lainkaan. Stressi liittyy siis tilanteille annettuihin merkityksiin. Kyse on siitä, arvioimmeko tapauksen uhkaavaksi vai emme. Stressi on tarpeellinen selviytymisemme kannalta ainoastaan silloin, kun tilanne on henkeä uhkaava.

Solubiologi Bruce Lipton on saanut tutkimuksessaan selville, että me ihmiset reagoimme ja muutumme ympäristöstämme tekemiemme havaintojen perusteella, emme sen perusteella, millainen ympäristömme todellisuudessa on. Toisin sanoen reagoimme uskomustemme perusteella.

Merkittävin stressin aiheuttaja onkin tiedostamattoman ja alitajuisen mielen ongelmissa, joita tiede kutsuu solumuistoiksi.  Kun olemme tilanteessa, joka on tavalla tai toisella kivulias, kokemus tallentuu meihin muistona eli kuvana. Kun kuvaan liittyy jotakin tuskallista, liitämme siihen usein myös uskomuksen.  Tällaisia rajoittavia uskomuksia ovat esimerkiksi: ”Elämä on toivotonta. En ole riittävän hyvä. Kaiken tulee olla hallinnassani. Tulevaisuuteni tulee olemaan samanlainen kuin menneisyyteni.” Kun katsomme näiden rajoittavien uskomusten läpi työtämme, perhettämme, elämäämme, asiat vaikuttavat synkiltä. Uskomukset saavat kehomme taistele tai pakene -tilaan jatkuvasti. Stressin laukaisijana toimii jokin, mikä tämänhetkisissä ulkoisissa olosuhteissamme liittyy solumuistoon. Voit lukea lisää aiheesta kirjasta Bruce H Lipton – Ajatuksen biologia. Tietoisuuden, aineen ja ihmeen avaimet.

Uskomuksia syntyy varsinkin lapsuusiässä ja traumaattisissa tilanteissa. Usein epäterveen uskomuksen alku voi olla ulkoapäin tarkasteltuna hyvin harmiton muisto. Merkittävintä on oma tulkintamme tilanteesta.

 

Kuinka syvällä stressi on?

Marja-Liisa Manka (FT, YTM) on kuvannut stressin kehittymistä kolmella eri tasolla kirjassaan Stressikirja – mistä virtaa?. Mitä vakavammasta stressistä on kyse, sitä syvemmällä tasolla se on.

Taso 1: Stressin merkit ja oireet ovat vähäiset, lyhytkestoiset ja ilmenevät tilapäisesti

  • Tunnen henkisiä väsymysoireita loppupäivästä.
  • Tunnen itseni aliarvostetuksi, turhautuneeksi, ikävystyneeksi, jännittyneeksi tai vihaiseksi ollessani vuorovaikutuksessa perheen, työkavereiden, esimiesten tai muiden kanssa.
  • Tunnen fyysisiä oireita, esimerkiksi päänsärkyä tai vatsavaivoja.
  • Päivittäisten tehtävieni tahti tai nykyisten vaatimukset näyttävät isommilta kuin käytettävissäni olevat voimat.
  • Vaadittavat työsuoritukset tuntuvat yksitoikkoisilta, kykyni ylittäviltä tai vaativat jatkuva intensiteettiä.
  • Minulla on tilapäisiä unihäiriöitä, herään helposti aamuyöstä.

Taso 2: Stressin merkit ja oireet ovat tulleet pysyvämmiksi, kestävät kauemmin ja niistä on vaikea päästä eroon.

  • Idealismini ja innostukseni ovat hiipumassa; pettymys työhön alkaa olla jokapäiväistä.
  • Olen kadottanut yleisen mielenkiinnon itseeni yli kuukauden ajan tai pitempään.
  • Tylsistyneisyyden, pysähtyneisyyden, apatian ja turhautuneisuuden tunteet valtaavat mieleni.
  • Tunnen kalenterin hallitsevan elämääni, työkaverit tai asiakkaat eivät sytytä ja katselen heitä persoonattomasti.
  • Olen kadottanut taitoni arvioida työn tehokkuutta.
  • En kykene virkistymään millään keinolla, esimerkiksi lukemalla kirjaa.
  • En ole kiinnostunut ammatillisesta kehittymisestäni: uusista kokemuksista, ideoista tai innovaatioista.
  • Koen ajoittaisia, mutta pitkiä ärtymyksen, masennuksen tai stressin jaksoja (kestävät yli viikon), jotka eivät näytä lievittyvän, vaikka niiden ilmeisiä syitä yritettäisiin korjata.

Taso 3: Stressin merkit ja oireet ovat tulleet jatkuviksi ja fyysinen sairaus on saattanut kehittyä.

  • Olen tullut täysin kyyniseksi tilannettani ja itseäni kohtaan.
  • Koen, että minusta ei ole mihinkään.
  • Olen uupunut.
  • Minulle on jo kehittynyt sairaus, kuten verenpainetauti, ärtynyt vatsa, masennus tai ahdistus

 

Voit testata Työterveyslaitoksen sivuilla, kuinka stressaantunut olet.

 

Jos stressi kuluttaa energiaasi, voit korjata tilanteen näillä ohjeilla – ilmaiseksi

Vuonna 2001 psykologian ja luonnonlääketieteen tohtori Alexander Loyd keksi, kuinka aktivoidaan kehon oma mekanismi, joka poistaa stressiä kehosta. Menetelmän nimi on Paranemisen avain, ja ihmiset ovat hyötyneet siitä yli 163 maassa. Ilahduttavia menestystarinoita sitä käyttäneiltä tulee jatkuvasti.

Tekniikkaa on itsehoitomenetelmä, jonka avulla jokainen voi korjata merkittävimpiä stressin aiheuttajia, tuhoisia solumuistoja ja rajoittavia uskomuksia myönteisiksi. Kun stressi lievittyy, keho voi jälleen siirtyä kasvu- ja lepotilaan ja sallia immuunipulustuksen korjata kehon epätasapainotiloja. Tilaa ilmaiset ohjeet harjoituksen tekemiseen tästä.

Paranemisen avaimen teho on todistettu muun muassa sydämen sykevälivaihtelutestein (Heart Rate Variability, HRV), joka on lääketieteessä käytetty testi fysiologisen stressin mittaamiseksi autonomisessa hermostossa. Siitä, miten stressi näyttäytyy sydämen sykevälivaihtelumittayksissa, voit lukea suomalaisen Firstbeat-yrityksen sivuilta.

 

Lähteet:

Manka, Marja-Liisa. Stressikirja – Mistä virtaa?

Loyd, Alexander & Johnson, Ben. Paranemisen avain. ”The Healing Code”.

Loyd, Alexander. Rakkauden periaate. Stressistä menestykseen 40 päivässä.